Yleensä mallilaskelma, jonka tarkoituksena on havaita ja arvioida salkun riskejä. Painopiste on poikkeuksellisissa mutta mahdollisissa muutoksissa taloudellisessa ympäristössä kokonaisuutena ja yksittäisillä aloilla (sokit). – Kansainvälinen valuuttarahasto tarkastelee epäsäännöllisesti maan rahoitusjärjestelmää sen suhteen, miten hyvin se kestää laskentamallissa oletetun makrotaloudellisen ympäristön kielteisen kehityksen. Tulokset julkaistaan. – Valvontaviranomaisten määräämät tai valvontaviranomaisten itse suorittamat pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskinkantokykyä koskevat tarkastukset. Vakavaraisuusasetuksen mukaan EU:n laitosten on tehtävä säännöllisesti stressitestejä kaikille tärkeimmille riskityypeille. Toisinaan subprime-kriisin aikana, joka kärjistyi maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi, kävi ilmi, että mallilaskelmissa mahdollinen tappio oli asetettu aivan liian alhaiseksi – yleensä lähestymistavat sisälsivät neljännesvuosivoiton suuruisen tappion – ja että niissä ei myöskään otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että rahoitusmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta saattoivat romahtaa ajoittain kokonaan maailmanlaajuisesti. – Usein vaaditaan yhtenäisiä stressitestejä kaikille EU:n pankeille, mutta ne johtavat todennäköisesti vain vähän merkityksellisiin ja todennäköisesti jopa harhaanjohtaviin tuloksiin laitosten ja liiketoimintamallien erilaisuuden vuoksi. Euroopan pankkiviranomainen julkaisi kuitenkin heinäkuussa 2011 ensimmäistä kertaa stressitestien tulokset 91 laitokselle, mukaan lukien 14 saksalaiselle pankille. Markkinoiden reaktiot julkaisuun osoittivat, että tämä oli lisännyt luottamusta pankkeihin. – Saksan keskuspankki on vuodesta 2005 lähtien julkaissut marraskuussa rahoitusvakausraportin, jossa pyritään esittämään kaikki rahoitusjärjestelmän riskitekijät hyvin yksityiskohtaisesti ja kattavasti. – Ks. sulamisriski, omaisuuserien laadun arviointi, kattava arviointi, romahdus, dominoefekti, tulosheikkous, äärimmäinen tapahtuma, negatiivinen, EKP:n putoaminen armosta, rahoitusmarkkinoiden vakaus, rahoitusjärjestelmä, laumakäyttäytyminen, hybridipankki, likviditeettikriisisuunnitelma, markkinariskin stressitesti, Murphyn laki, riskinkantokyky, riskin ja vakavaraisuuden arviointi, omaisuuserät, shokki, ulkoinen, herkkyysanalyysi, stressitesti, varaumat, luottamus, volatiliteetti, pahin mahdollinen skenaario. – Vrt. Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti joulukuulta 2003, s. 55 ja sitä seuraavat, BaFinin vuosikertomus 2003, s. 24 ja sitä seuraavat, s. 44 (vakuutusyhtiöiden osalta), EKP:n tammikuun 2005 kuukausiraportti, s. 61 (myötäsyklisyyden osalta EU:ssa), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti, syyskuu 2005, s. 61 ja sitä seuraavat (erittäin yksityiskohtainen esitys; yleiskatsaukset; viitteet), EKP:n lokakuun 2005 kuukausiraportti, s. 79 ja sitä seuraavat (oppikirjaesitys; yleiskatsaukset), EKP:n helmikuun 2007 kuukausiraportti, s. 90 ja sitä seuraavat (kriisisimulointitestit EU:ssa), BaFinin vuosikertomus vuodelta 2006, s. 61 ja sitä seuraavat. 94 ff. stressitesti vakuutusyhtiöissä), s. 121 f. (testien merkitys Basel II:n yhteydessä; pankkien stressitestien tulokset), BaFinin vuosikertomus 2007, s. 91 f. (eri tulokset), Deutsche Bundesbankin kuukausiraportti syyskuulta 2008, s. 66 ff. (likviditeettiriskin stressitestit), BaFinin vuosikertomus 2008, s. 56 (likviditeettiriskin hallintaa koskevat säännökset). BaFinin vuosikertomus 2009, s. 92 (Bafinin testit), EKP:n kuukausiraportti elokuulta 2010, s. 43 ja sitä seuraavat (stressitesti paljastaa ilmeisiä pääomavajeita), BaFinin vuosikertomus 2010, s. 12 (saksalaiset pankit osallistuivat stressitestiin), s. 45 ja sitä seuraavat (EU:n stressitestit)., s. 102 f. (BaFinin stressitestien tulokset), s. 139 (stressitestejä koskevat uudet vaatimukset; käänteiset stressitestit: sen määrittämiseksi, minkä riskin aiheuttajien vuorovaikutuksen kautta laitos on vaarassa), Financial Stability Report 2011, s. 45 ja sitä seuraavat sivut. (saksalaisten laitosten riskinkantokyvyn arviointi; yleiskatsaukset), BaFinin vuosikertomus 2011, s. 59 ja sitä seuraavat (kansainvälisesti koordinoitujen stressitestien edistyminen), s. 123 f. (BaFinin stressitesti vakuutusyhtiöille: tulokset), s. 152 f. (EPV:n stressitesti: tulokset), Rahoitusvakausraportti 2013, s . 11 (yhteenveto Saksan rahoitusjärjestelmän stressi-indikaattorista vuodesta 2007 lähtien), s. 59 ff. (stressitestien tulokset), BaFin vuosikertomus 2013, s. 37 (EPV:n yhtenäiset stressitestisuuntaviivat), s. 132 f. (vakuutusyhtiöiden stressitesti myös EIOPA:n toimesta; lisätietoja).

Huomio: Taloudellinen tietosanakirja on tekijänoikeussuojattu, ja sitä saa käyttää vain yksityisiin tarkoituksiin ilman nimenomaista lupaa!
Yliopiston professori Dr. Gerhard Merk, Dipl.rer.pol., Dipl.rer.oec.
Professori Dr. Eckehard Krah, Dipl.rer.pol.
Sähköpostiosoite: info@ekrah.com
https://de.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Ernst_Merk
https://www.jung-stilling-gesellschaft.de/merk/
https://www.gerhardmerk.de/

Diese Seite verwendet Akismet, um Spam zu reduzieren. Erfahre, wie deine Kommentardaten verarbeitet werden..